Lähdimme Heikin kanssa eräänä iltana pyörimään pitkin Helsingin keskustaa kameroiden kanssa. Olen joskus ennenkin yrittänyt tehdä HRD kuvia, joista yksi on jopa julkaistu lehdessä (HIONEWS 2007/1), mutta aihealue on edelleenkin kovin mysteeri itselleni. Valokuvauksessa digitaalikameran kenno tai perinteinen filmi ei usein pysty tallettamaan kuvattavan kohteen koko dynamiikkaa. Täten joko pimeät alueet ovat kokonaan muistia tai kirkkaat alueet täysin valkoisia. HDR-kuvauksessa ongelma pyritään ratkaisemaan ottamalla samasta kohteesta useita kuvia eri valoitusajalla, jolloin yksi kuva tallettaa hyvin pimeät alueet, toinen hyvin kirkkaat alueet ja loput kuvista jotain tältä väliltä ja koostamalla näistä kuvista yksi lopullinen kuva.
Reissulla tuli otettua tasan 100 kuvaa, joista yksi komeilee tällä hetkellä tämän blogin etusivun fiiliskuvana (diana-patsas). Kuitenkin valtaosa kuvista meni tavalla tai toisella pieleen. HDR kuvissa kuvan kohde ei saisi liikkua, mikä on aika hankalaa jos sattuu yrittämään kuvata Mannerheimintietä. Illan saldoksi jäikin teetuokio Isalla Heikin kanssa ja tämä yritys tallettaa Kansallisteatteri HDR:nä: